Vipunen-tilastopalvelussa tiedolla tarkoitetaan ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta poislukien tutkintoon johtamaton ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus.

Ammatilliseen tutkintoon johtavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämistavat ovat opetussuunnitelmaperusteinen koulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus. Ammatillinen peruskoulutus voi olla opetussuunnitelmaperusteista koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset (lisäkoulutus) ovat aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkinnot näyttötutkintoja.

Vipunen-tilastopalvelussa ammatilliseen tutkintoon johtava ja valmistava ammatillinen perus- ja lisäkoulutus jaotellaan tutkintotyypin mukaan seuraavasti: ammatilliseen perustutkintoon johtava/valmistava koulutus, ammattitutkintoon valmistava koulutus ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, jotka perustuvat peruskoulun oppimäärään. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalla on tutkinnon suoritettuaan laaja-alainen alan perusammattitaito ja koulutusohjelman mukainen erityisosaaminen. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavalla koulutuksella tarkoitetaan ammatillisen koulutuksen koulutusta, joka on ammatillista aikuiskoulutusta ja valmistaa ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta.

Vipunen-tilastopalvelussa ammattikorkeakouluissa järjestettävän koulutuksen koulutustyypit ovat ammattikorkeakoulututkintoon johtava nuorten koulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava aikuiskoulutus, ammatillinen opettajankoulutus, erikoistumisopinnot sekä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus.

Vipunen-tilastopalvelussa asuinmaakunnalla tarkoitetaan vuoden lopun tilanteen mukaisen kotikunnan maakuntaa. Alueiden kehittämistä ja alueiden käytön suunnittelua varten maa jaetaan maakuntiin. Maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

Vipunen-tilastopalvelussa asuinpaikan ELY-alueella tarkoitetaan kotikuntalain vuoden lopun tilanteen mukaisen kotikunnan ELY-aluetta. ELY-alueet (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminta-alueet) muodostuvat maakunnista ja maakuntien yhdistelmistä. Keskukset ovat valtion elimiä ja hoitavat entisten työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien ja lääninhallitusten täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä.

Vipunen-tilastopalvelussa EU-maa tarkoittaa Euroopan unioniin kuuluvia 27 maata. Muuttujan arvot ovat "kyllä" ja "ei".

Vipunen-tilastopalvelussa on käytössä eri tarkkuustasolla olevia luokituksia, esimerkiksi kolminumeroinen (ISO 639) luokitus kokonaisuudessaan, sama luokitus Suomessa esiintyvien yleisimpien kielten osalta ja suppeimpana erotteluna "suomi" ja "muut" (ei Suomen kansalaiset). Mikäli henkilöllä on useita kansalaisuuksia, Vipunen-tilastopalvelun luokituksessa Suomen kansalaisuus on ensisijainen.

Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen ELY-alueella tarkoitetaan sen kunnan, jossa tilastoinnin kohteena oleva opiskelu ensisijaisesti tapahtuu tai on tapahtunut, ELY-aluetta. Koulutuksen ELY-alue voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän ELY-alue ja oppilaitoksen ELY-alue. ELY-alueet (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminta-alueet) muodostuvat maakunnista ja maakuntien yhdistelmistä. Keskukset ovat valtion elimiä ja hoitavat entisten työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien ja lääninhallitusten täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä.

Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän AVI-alueella tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan AVI-aluetta.

Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän kielellä tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän lain mukaista kieltä (kun koulutuksen järjestäjä on kunta), koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen ylläpitäjän nk. koulutusluvassa määriteltyä kieltä (kun koulutuksen järjestäjä on muu kuin kunta) tai laissa määriteltyä kieltä (kun koulutuksen järjestäjä on yliopisto). Muuttujan arvot ovat "suomenkielinen", "ruotsinkielinen", "kaksikielinen: pääosin ruotsinkielinen" ja "kaksikielinen: pääosin suomenkielinen".

Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän maakunnalla tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan maakuntaa. Koulutuksen järjestäjän maakunta voi olla eri kuin oppilaitoksen maakunta ja koulutuksen maakunta. Alueiden kehittämistä ja alueiden käytön suunnittelua varten maa jaetaan maakuntiin. Maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen kunnalla tarkoitetaan kuntaa, jossa opiskelu ensisijaisesti tapahtuu tai on tapahtunut.
Koulutuksen kunta voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän kunta ja oppilaitoksen kunta.
Kuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamiaan ja sille laissa säädettyjä tehtäviä.

Vipunen-tilastopalvelussa koulutusalan luokituksena on Opetushallinnon koulutusluokitus 2002, koulutusala.

Vipunen-tilastopalvelussa koulutuslaji tarkentaa koulutusasteeseen liittyvää tietoa erottelemalla lukioiden nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen (ks. lukiokoulutuksen nuorten/aikuisten koulutus), ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen, ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaperusteisen perustutkinnon, näyttötutkintoon perustuvan perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon (ks. ammatillisen koulutuksen järjestämistapa) sekä erottelemalla edellä mainitut ammatillisen koulutuksen tutkinnot vielä erikseen oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena järjestettyyn (ks. ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto). Vastaavasti yliopistojen tieteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot yhdistetään samaan koulutuslajiin.

Vipunen-tilastopalvelussa termillä koulutussektori viitataan seuraavaan luokitteluun: esi- ja perusopetus, peruskoulukoulutus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus, yliopistokoulutus.

koulutus, jota koskevat lait, asetukset ja päätökset valmistelee valtioneuvostolle ja eduskunnalle Ahvenanmaan maakuntahallitus tai muu ministeriö kuin opetus- ja kulttuuriministeriö ja jota koskevia päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita antaa Ahvenanmaan maakuntahallitus tai muu ministeriö kuin opetus- ja kulttuuriministeriö Esimerkkejä muun hallinnonalan kuin opetushallinnon koulutuksesta ovat Poliisiammattikorkeakoulun, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Högskolan på Åland -korkeakoulun koulutukset. Vipunen-tilastopalvelun tilastot eivät sisällä korkeakoulutuksen osalta muiden hallinnonalojen kuin opetushallinnon alaista koulutusta. Ks. myös opetushallinnon alainen koulutus.

Vipunen-tilastopalvelussa opintoalan luokituksena on Opetushallinnon koulutusluokitus 2002, opintoala.

Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitoksen AVI-alueella tarkoitetaan oppilaitoksen virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan AVI-aluetta. Oppilaitoksen AVI-alue voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän AVI-alue ja koulutuksen AVI-alue.

Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitoksen kunnalla tarkoitetaan oppilaitoksen virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan kuntaa. Oppilaitoksen kunta voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän kunta ja koulutuksen kunta.

Oppilaitoksen opetuskieli perustuu viranomaisten päätökseen opetuskielestä. Oppilaitoksessa voidaan antaa opetusta myös muulla kuin päätöksen mukaisella kielellä. Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitokset jaetaan opetuskielen mukaan seuraaviin ryhmiin: 1) suomi, 2) ruotsi, 3) suomi/ruotsi, 4) englanti, 5) saame ja 

9) muu. Oppilaitoksen opetuskieleksi merkitään "suomi/ruotsi" silloin, kun oppilaitoksessa annetaan opetusta kummallakin kielellä.

Vipunen-tilastopalvelussa lukumäärätiedolla tarkoitetaan peruskoulun päättäneitä ja perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita. Tilastovuoden tieto kuvaa henkilön korkeinta viimeisintä tutkintoa. Mikäli henkilöllä on samalla koulutusasteella useita tutkintoja, on näistä valittu viimeksi suoritettu tutkinto. Jos henkilöllä on samalla asteella suoritettuna sekä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto, on näistä valittu ammatillinen tutkinto. Näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta mukana ovat vain koko tutkinnon suorittaneet. Lukumäärätieto ei sisällä sotilasalan tutkinnon eikä ulkomaalaisen tutkinnon suorittajia eikä sellaisten tutkinnon suorittajien tietoja, joilla on puutteellinen henkilötunnus.

Vipunen-tilastopalvelussa pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin (työlliset ja työttömät) ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä voidaan jakaa edelleen alaryhmiin. Vipunen-tilastopalvelussa on käytetty seuraavaa luokittelua: "päätoiminen työllinen", "työllinen opiskelija", "päätoiminen opiskelija", "työtön", "varusmies tai siviilipalvelusmies", "eläkeläinen" (sis. työttömyyseläkkeellä olevat), "muu tai tuntematon" ja "muuttanut maasta". Viimeksi mainittu ei kuulu varsinaiseen pääasiallisen toiminnan luokitteluun.

Vipunen-tilastopalvelussa muuttujan arvot ovat mies, nainen, määrittelemätön ja ei tiedossa.

desiili, johon henkilö sijoittuu veronalaisten vuositulojensa perusteella Tulodesiilien rajat muodostetaan siten, että tuloja saanut väestö jaetaan kymmeneen yhtä suureen luokkaan veronalaisten vuositulojen perusteella. Pienituloisimpaan tulonsaajien luokkaan (kymmenykseen) kuuluvat ovat tulodesiilissä yksi ja suurituloisimpaan tulonsaajien luokkaan (kymmenykseen) kuuluvat tulodesiilissä kymmenen; loput tulonsaajat ovat tulodesiileissä 2-9. Ilman tuloja olevat muodostavat oman luokan.

Vipunen-tilastopalvelussa termi "tutkinnot" viittaa seuraaviin: Peruskoulun tutkinnot, joilla tarkoitetaan peruskoulun 9. vuosiluokalta päättötodistuksen saaneita ja erityisessä tutkinnossa peruskoulun oppimäärän suorittaneita. Lukion tutkinnot, joilla tarkoitetaan tilastovuonna suoritettuja ylioppilastutkintoja, kansainvälisiä ylioppilastutkintoja (IB ja Reifeprüfung) sekä Gymnasieexamen-tutkintoja. Ammatillisen koulutuksen tutkinnot, joilla tarkoitetaan tilastovuonna suoritettuja ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammattikorkeakoulun tutkinnot, joilla tarkoitetaan kyseisenä kalenterivuonna (tilastovuosi) suoritettuja ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Yliopiston tutkinnot, joilla tarkoitetaan kyseisenä kalenterivuonna (tilastovuosi) suoritettuja alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja, lisensiaatin- ja tohtorintutkintoja sekä erikoislääkärin-, erikoishammaslääkärin- ja erikoiseläinlääkärin tutkintoja.

Vipunen-tilastopalvelussa termi "uudet opiskelijat" viittaa seuraaviin: Lukiokoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaisia opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille kyseiseen oppilaitokseen tilastovuonna 1.1. ja 20.9. välisenä aikana. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitokseen 1.1. ja 20.9. välisenä aikana. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitokseen 1.1. ja 31.12. välisenä aikana. Oppisopimuskoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat solmineet oppisopimuksen 1.1. ja 31.12. välisenä aikana. Ammattikorkeakoulukoulutuksen (sekä ammattikorkeakoulututkinto että ylempi ammattikorkeakoulututkinto) uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaisia opiskelijoita, jotka ovat ilmoittautuneet 1.1. ja 20.9. välisenä aikana ensimmäistä kertaa läsnä tai poissa olevaksi kyseiseen koulutukseen kyseisessä ammattikorkeakoulussa. Yliopistokoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaisia alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoita, jotka ovat ilmoittautuneet 1.1. ja 20.9. välisenä aikana ensimmäistä kertaa läsnä tai poissa olevaksi kyseiseen yliopistoon.

Vipunen-tilastopalvelun tilastoissa äidinkielelle on käytössä eri tarkkuustasolla olevia luokituksia, esimerkiksi 2-kirjaiminen tunnus (ISO 639) tai suppeampi luokitus "suomi" (sis. saame), "ruotsi", "muut kielet" ja "tuntematon".