 | aloittaneet | Vipunen-tilastopalvelussa termi "aloittaneet" viittaa seuraaviin:
Peruskoulun aloittaneet, joilla tarkoitetaan tilastovuoden ensimmäisen luokan oppilaita.
Lukion aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tilastovuonna tulleet kirjoille kyseiseen oppilaitokseen.
Ammatillisen koulutuksen aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille tilastovuonna kyseisen oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen tai jotka ovat solmineet oppisopimuksen tilastovuoden aikana.
Ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjoittautuneet ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi kyseiseen ammattikorkeakouluun.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjoittautuneet ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun.
Yliopistotutkinnon aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjoittautuneet alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi kyseiseen yliopistoon. |
| opiskelijat | Vipunen-tilastopalvelussa termi "opiskelijat" viittaa seuraaviin:
Peruskoulun opiskelijat, joilla tarkoitetaan peruskoulun esi- ja perusopetuksen (ml. perusopetuksen lisäopetus eli 10. luokka) 20.9. tilanteen mukaisia oppilaita.
Lukion opiskelijat, joilla tarkoitetaan lukion koko oppimäärää tai vastaavaa (EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkinto ja Ahvenanmaan Gymnasieexamen) suorittavia 20.9. tilanteen mukaisia opiskelijoita.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat, joilla tarkoitetaan oppilaitoksissa kirjoilla olevia 20.9. (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) ja kalenterivuonna (näyttötutkintoon valmistava koulutus ja oppisopimuskoulutus) tilanteen mukaisia tutkintoon johtavan ja valmistavan koulutuksen opiskelijoita.
Ammattikorkeakouluopiskelijat, joilla tarkoitetaan ammattikorkeakouluissa kirjoilla olevia 20.9. tilanteen mukaisia ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoita.
Yliopisto-opiskelijat, joilla tarkoitetaan yliopistoissa kirjoilla olevia 20.9. tilanteen mukaisia alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon sekä erikoislääkärin-, erikoishammaslääkärin- ja erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoita. |
| peruskoulun päättäneiden ja tutkinnon suorittaneiden lukumäärä | Vipunen-tilastopalvelussa lukumäärätiedolla tarkoitetaan peruskoulun päättäneitä ja perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita. Tilastovuoden tieto kuvaa henkilön korkeinta viimeisintä tutkintoa. Mikäli henkilöllä on samalla koulutusasteella useita tutkintoja, on näistä valittu viimeksi suoritettu tutkinto. Jos henkilöllä on samalla asteella suoritettuna sekä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto, on näistä valittu ammatillinen tutkinto. Näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta mukana ovat vain koko tutkinnon suorittaneet.
Lukumäärätieto ei sisällä sotilasalan tutkinnon eikä ulkomaalaisen tutkinnon suorittajia eikä sellaisten tutkinnon suorittajien tietoja, joilla on puutteellinen henkilötunnus. |
| tutkinnot | Vipunen-tilastopalvelussa termi "tutkinnot" viittaa seuraaviin:
Peruskoulun tutkinnot, joilla tarkoitetaan peruskoulun 9. vuosiluokalta päättötodistuksen saaneita ja erityisessä tutkinnossa peruskoulun oppimäärän suorittaneita.
Lukion tutkinnot, joilla tarkoitetaan tilastovuonna suoritettuja ylioppilastutkintoja, kansainvälisiä ylioppilastutkintoja (IB ja Reifeprüfung) sekä Gymnasieexamen-tutkintoja.
Ammatillisen koulutuksen tutkinnot, joilla tarkoitetaan tilastovuonna suoritettuja ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammattikorkeakoulun tutkinnot, joilla tarkoitetaan kyseisenä kalenterivuonna (tilastovuosi) suoritettuja ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Yliopiston tutkinnot, joilla tarkoitetaan kyseisenä kalenterivuonna (tilastovuosi) suoritettuja alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja, lisensiaatin- ja tohtorintutkintoja sekä erikoislääkärin-, erikoishammaslääkärin- ja erikoiseläinlääkärin tutkintoja. |
| uudet opiskelijat | Vipunen-tilastopalvelussa termi "uudet opiskelijat" viittaa seuraaviin:
Lukiokoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaisia opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille kyseiseen oppilaitokseen tilastovuonna 1.1. ja 20.9. välisenä aikana.
Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitokseen 1.1. ja 20.9. välisenä aikana. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitokseen 1.1. ja 31.12. välisenä aikana. Oppisopimuskoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat solmineet oppisopimuksen 1.1. ja 31.12. välisenä aikana.
Ammattikorkeakoulukoulutuksen (sekä ammattikorkeakoulututkinto että ylempi ammattikorkeakoulututkinto) uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaisia opiskelijoita, jotka ovat ilmoittautuneet 1.1. ja 20.9. välisenä aikana ensimmäistä kertaa läsnä tai poissa olevaksi kyseiseen koulutukseen kyseisessä ammattikorkeakoulussa.
Yliopistokoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaisia alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoita, jotka ovat ilmoittautuneet 1.1. ja 20.9. välisenä aikana ensimmäistä kertaa läsnä tai poissa olevaksi kyseiseen yliopistoon.
|
| väestön koulutusrakenne | Vipunen-tilastopalvelussa koulutusrakennetiedolla tarkoitetaan tilastovuonna Suomessa asuvien 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusta korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan. Henkilön korkein tutkinto määritellään koulutusasteen perusteella. Mikäli henkilöllä on samalla koulutusasteella useita tutkintoja, on näistä valittu viimeksi suoritettu tutkinto. Jos henkilöllä on toisella asteella suoritettuna sekä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto, on näistä valittu ammatillinen tutkinto.
Koulutusrakennetieto ei sisällä suoritettuja tutkinnon osia. |
| ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus | Vipunen-tilastopalvelussa tiedolla tarkoitetaan ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta poislukien tutkintoon johtamaton ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus. |
| ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto | Ammatilliseen tutkintoon johtavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämismuodot ovat oppilaitosmuotoinen koulutus ja oppisopimuskoulutus. |
| ammatillisen koulutuksen järjestämistapa | Ammatilliseen tutkintoon johtavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämistavat ovat opetussuunnitelmaperusteinen koulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus.
Ammatillinen peruskoulutus voi olla opetussuunnitelmaperusteista koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset (lisäkoulutus) ovat aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkinnot näyttötutkintoja. |
| ammatillisen koulutuksen koulutustyyppi | Vipunen-tilastopalvelussa ammatillisen tutkintoon johtavan ja valmistavan koulutuksen koulutustyypit ovat ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus.
Ammatillinen peruskoulutus on toisen asteen perustutkintoihin johtavaa tai valmistavaa koulutusta, ja suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, jotka perustuvat peruskoulun oppimäärään.
Ammatillista lisäkoulutusta ovat ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset; nämä koulutukset ovat aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkinnot näyttötutkintoja. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. |
| ammatillisen koulutuksen tutkintotyyppi | Vipunen-tilastopalvelussa ammatilliseen tutkintoon johtava ja valmistava ammatillinen perus- ja lisäkoulutus jaotellaan tutkintotyypin mukaan seuraavasti: ammatilliseen perustutkintoon johtava/valmistava koulutus, ammattitutkintoon valmistava koulutus ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, jotka perustuvat peruskoulun oppimäärään. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalla on tutkinnon suoritettuaan laaja-alainen alan perusammattitaito ja koulutusohjelman mukainen erityisosaaminen.
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavalla koulutuksella tarkoitetaan ammatillisen koulutuksen koulutusta, joka on ammatillista aikuiskoulutusta ja valmistaa ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. |
| ammattiasema | Ammattiasema kuvaa työllisten asemaa työelämässä. Vipunen-tilastopalvelun tilastoissa käytetty luokitus on palkansaajat ja yrittäjät.
Yrittäjät-luokka sisältää myös ne yrittäjien perheenjäsenet, jotka muina kuin palkansaajina työskentelevät yrityksessä.
Vipunen-tilastopalvelussa tieto ammattiasemasta perustuu henkilön eläkevakuutustietoihin sekä palkka- ja yrittäjätulon määrään. |
| ammattikorkeakoulutuksen koulutustyyppi | Vipunen-tilastopalvelussa ammattikorkeakouluissa järjestettävän koulutuksen koulutustyypit ovat ammattikorkeakoulututkintoon johtava nuorten koulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava aikuiskoulutus, ammatillinen opettajankoulutus, erikoistumisopinnot sekä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus. |
| asuinkunta | Vipunen-tilastopalvelussa asuinkunnalla tarkoitetaan kotikuntalain vuoden lopun tilanteen mukaista kotikuntaa.
Kuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamiaan ja sille laissa säädettyjä tehtäviä. |
| asuinmaakunta | Vipunen-tilastopalvelussa asuinmaakunnalla tarkoitetaan vuoden lopun tilanteen mukaisen kotikunnan maakuntaa.
Alueiden kehittämistä ja alueiden käytön suunnittelua varten maa jaetaan maakuntiin. Maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. |
| asuinpaikan AVI-alue; asuinpaikan aluehallintoviraston toiminta-alue | Vipunen-tilastopalvelussa asuinpaikan AVI-alueella tarkoitetaan kotikuntalain vuoden lopun tilanteen mukaisen kotikunnan AVI-aluetta.
AVI-alueet (aluehallintovirastojen toiminta-alueet) muodostuvat maakunnista. Aluehallintovirastot edistävät alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. |
| asuinpaikan ELY-alue; asuinpaikan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-alue | Vipunen-tilastopalvelussa asuinpaikan ELY-alueella tarkoitetaan kotikuntalain vuoden lopun tilanteen mukaisen kotikunnan ELY-aluetta.
ELY-alueet (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminta-alueet) muodostuvat maakunnista ja maakuntien yhdistelmistä. Keskukset ovat valtion elimiä ja hoitavat entisten työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien ja lääninhallitusten täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä. |
| ETA-maa; Euroopan talousalueen maa | Vipunen-tilastopalvelussa ETA-maa tarkoittaa Euroopan talousalueeseen kuuluvia 27 EU-maata ja näiden lisäksi Islantia, Liechtensteinia ja Norjaa. Muuttujan arvot ovat "kyllä" ja "ei". |
| EU-maa; Euroopan unionin maa | Vipunen-tilastopalvelussa EU-maa tarkoittaa Euroopan unioniin kuuluvia 27 maata. Muuttujan arvot ovat "kyllä" ja "ei". |
| ikäryhmä | Vipunen-tilastopalvelussa ikäryhmällä tarkoitetaan ryhmää, johon henkilö kuuluu sen perusteella, mikä hänen ikänsä on tilastovuonna.
Tilastoinnissa ikäryhminä käytetään tavallisimmin 5- ja 1-vuotisikäryhmiä (eli yhtäältä esimerkiksi 0–4, 5–9, 10–14-vuotiaat ja toisaalta esimerkiksi 0-, 1-, 2- ja 3-vuotiaat). |
| kansalaisuus | Vipunen-tilastopalvelussa on käytössä eri tarkkuustasolla olevia luokituksia, esimerkiksi kolminumeroinen (ISO 639) luokitus kokonaisuudessaan, sama luokitus Suomessa esiintyvien yleisimpien kielten osalta ja suppeimpana erotteluna "suomi" ja "muut" (ei Suomen kansalaiset).
Mikäli henkilöllä on useita kansalaisuuksia, Vipunen-tilastopalvelun luokituksessa Suomen kansalaisuus on ensisijainen. |
| koulutuksen AVI-alue; tutkinnon suorituspaikan AVI-alue | Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen AVI-alueella tarkoitetaan sen kunnan, jossa tilastoinnin kohteena oleva opiskelu ensisijaisesti tapahtuu tai on tapahtunut, AVI-aluetta.
Koulutuksen AVI-alue voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän AVI-alue ja oppilaitoksen AVI-alue.
AVI-alueet (aluehallintovirastot) muodostuvat maakunnista. Aluehallintovirastot edistävät alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. |
| koulutuksen ELY-alue; tutkinnon suorituspaikan ELY-alue | Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen ELY-alueella tarkoitetaan sen kunnan, jossa tilastoinnin kohteena oleva opiskelu ensisijaisesti tapahtuu tai on tapahtunut, ELY-aluetta.
Koulutuksen ELY-alue voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän ELY-alue ja oppilaitoksen ELY-alue.
ELY-alueet (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminta-alueet) muodostuvat maakunnista ja maakuntien yhdistelmistä. Keskukset ovat valtion elimiä ja hoitavat entisten työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien ja lääninhallitusten täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä. |
| koulutuksen järjestäjä | Vipunen-tilastopalvelussa termillä koulutuksen järjestäjä tarkoitetaan Opetus- ja koulutussanastossa määritellyn koulutuksen järjestäjän (ml. ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjät) lisäksi yliopistoja. |
| koulutuksen järjestäjän AVI-alue | Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän AVI-alueella tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan AVI-aluetta. |
| koulutuksen järjestäjän ELY-alue | Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän ELY-alueella tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan ELY-aluetta. |
| koulutuksen järjestäjän kieli | Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän kielellä tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän lain mukaista kieltä (kun koulutuksen järjestäjä on kunta), koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen ylläpitäjän nk. koulutusluvassa määriteltyä kieltä (kun koulutuksen järjestäjä on muu kuin kunta) tai laissa määriteltyä kieltä (kun koulutuksen järjestäjä on yliopisto).
Muuttujan arvot ovat "suomenkielinen", "ruotsinkielinen", "kaksikielinen: pääosin ruotsinkielinen" ja "kaksikielinen: pääosin suomenkielinen". |
| koulutuksen järjestäjän kunta | Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän kunnalla tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan kuntaa.
Koulutuksen järjestäjän kunta voi olla eri kuin oppilaitoksen kunta ja koulutuksen kunta.
Kuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamiaan ja sille laissa säädettyjä tehtäviä. |
| koulutuksen järjestäjän maakunta | Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän maakunnalla tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan maakuntaa.
Koulutuksen järjestäjän maakunta voi olla eri kuin oppilaitoksen maakunta ja koulutuksen maakunta.
Alueiden kehittämistä ja alueiden käytön suunnittelua varten maa jaetaan maakuntiin. Maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. |
| koulutuksen kieli | Kieli, jolla koulutukseen kuuluva opetus pääasiallisesti annetaan |
| koulutuksen kunta; tutkinnon suorituskunta | Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen kunnalla tarkoitetaan kuntaa, jossa opiskelu ensisijaisesti tapahtuu tai on tapahtunut.
Koulutuksen kunta voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän kunta ja oppilaitoksen kunta.
Kuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamiaan ja sille laissa säädettyjä tehtäviä. |
| koulutuksen maakunta; tutkinnon suoritusmaakunta | Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen maakunnalla tarkoitetaan kunnan, jossa kyseinen opiskelu ensisijaisesti tapahtuu tai on tapahtunut, maakuntaa.
Koulutuksen maakunta voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän maakunta ja oppilaitoksen maakunta.
Alueiden kehittämistä ja alueiden käytön suunnittelua varten maa jaetaan maakuntiin. Maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. |
| koulutusala | Vipunen-tilastopalvelussa koulutusalan luokituksena on Opetushallinnon koulutusluokitus 2002, koulutusala. |
| koulutusaste | Vipunen-tilastopalvelussa koulutusasteluokituksena on Opetushallinnon koulutusluokitus 2002, koulutusaste. |
| koulutuslaji | Vipunen-tilastopalvelussa koulutuslaji tarkentaa koulutusasteeseen liittyvää tietoa erottelemalla lukioiden nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen (ks. lukiokoulutuksen nuorten/aikuisten koulutus), ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen, ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaperusteisen perustutkinnon, näyttötutkintoon perustuvan perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon (ks. ammatillisen koulutuksen järjestämistapa) sekä erottelemalla edellä mainitut ammatillisen koulutuksen tutkinnot vielä erikseen oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena järjestettyyn (ks. ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto). Vastaavasti yliopistojen tieteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot yhdistetään samaan koulutuslajiin. |
| koulutusnimike | Koulutusnimike on koulutusalan ja opintoalan alaluokittelu, jonka avulla koulutukset voidaan jakaa tarkempiin luokkiin sisältöjensä samansuuntaisuuden perusteella.
Vipunen-tilastopalvelussa koulutusnimikeluokituksena on Tilastokeskuksen koulutusluokituksen 6-numeroisen koulutuskoodin nimike. Ammatillisessa koulutuksessa 6-numeroisen koulutuskoodin nimike vastaa tutkintoa. |
| koulutussektori | Vipunen-tilastopalvelussa termillä koulutussektori viitataan seuraavaan luokitteluun: esi- ja perusopetus, peruskoulukoulutus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus, yliopistokoulutus. |
| lukiokoulutuksen nuorten/aikuisten koulutus | Lukiokoulutus voi olla nuorten opetussuunnitelman (2) mukaista koulutusta tai aikuisten opetussuunnitelman (2) mukaista koulutusta. |
| muu kuin opetushallinnon alainen koulutus; muun hallinnonalan koulutus | koulutus, jota koskevat lait, asetukset ja päätökset valmistelee valtioneuvostolle ja eduskunnalle Ahvenanmaan maakuntahallitus tai muu ministeriö kuin opetus- ja kulttuuriministeriö ja jota koskevia päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita antaa Ahvenanmaan maakuntahallitus tai muu ministeriö kuin opetus- ja kulttuuriministeriö
Esimerkkejä muun hallinnonalan kuin opetushallinnon koulutuksesta ovat Poliisiammattikorkeakoulun, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Högskolan på Åland -korkeakoulun koulutukset.
Vipunen-tilastopalvelun tilastot eivät sisällä korkeakoulutuksen osalta muiden hallinnonalojen kuin opetushallinnon alaista koulutusta.
Ks. myös opetushallinnon alainen koulutus. |
| opetushallinnon alainen koulutus | Koulutus, jota koskevat lait, asetukset ja päätökset valmistelee valtioneuvostolle ja eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriö ja jota koskevia päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita antavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen alaiset viranomaiset.
Ks. myös muu kuin opetushallinnon alainen koulutus.
Vipunen-tilastopalvelun tilastot sisältävät korkeakoulutuksen osalta vain opetushallinnon alaisen koulutuksen. |
| opintoala | Vipunen-tilastopalvelussa opintoalan luokituksena on Opetushallinnon koulutusluokitus 2002, opintoala. |
| oppilaitoksen AVI-alue | Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitoksen AVI-alueella tarkoitetaan oppilaitoksen virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan AVI-aluetta.
Oppilaitoksen AVI-alue voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän AVI-alue ja koulutuksen AVI-alue. |
| oppilaitoksen ELY-alue | Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitoksen ELY-alueella tarkoitetaan oppilaitoksen virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan ELY-aluetta.
Oppilaitoksen ELY-alue voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän ELY-alue ja koulutuksen ELY-alue. |
| oppilaitoksen kunta | Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitoksen kunnalla tarkoitetaan oppilaitoksen virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan kuntaa.
Oppilaitoksen kunta voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän kunta ja koulutuksen kunta. |
| oppilaitoksen maakunta | Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitoksen maakunnalla tarkoitetaan oppilaitoksen virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan maakuntaa.
Oppilaitoksen maakunta voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän maakunta ja koulutuksen maakunta. |
| oppilaitoksen opetuskieli | Oppilaitoksen opetuskieli perustuu viranomaisten päätökseen opetuskielestä. Oppilaitoksessa voidaan antaa opetusta myös muulla kuin päätöksen mukaisella kielellä.
Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitokset jaetaan opetuskielen mukaan seuraaviin ryhmiin: 1) suomi, 2) ruotsi, 3) suomi/ruotsi, 4) englanti, 5) saame ja
9) muu. Oppilaitoksen opetuskieleksi merkitään "suomi/ruotsi" silloin, kun oppilaitoksessa annetaan opetusta kummallakin kielellä. |
| oppilaitos | Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen
laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo.
Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai
viranomaisten päätösten perusteella. |
| Pohjoismaa | Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska tai Islanti.
Vipunen-tilastopalvelussa Pohjoismaa-muuttujan arvot ovat "kyllä" ja "ei". |
| pääasiallinen toiminta | Vipunen-tilastopalvelussa pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin (työlliset ja työttömät) ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä voidaan jakaa edelleen alaryhmiin. Vipunen-tilastopalvelussa on käytetty seuraavaa luokittelua: "päätoiminen työllinen", "työllinen opiskelija", "päätoiminen opiskelija", "työtön", "varusmies tai siviilipalvelusmies", "eläkeläinen" (sis. työttömyyseläkkeellä olevat), "muu tai tuntematon" ja "muuttanut maasta". Viimeksi mainittu ei kuulu varsinaiseen pääasiallisen toiminnan luokitteluun. |
| sosioekonominen asema | Vipunen-tilastopalvelussa sosioekonominen asema muodostuu useasta eri luokittelukriteeristä. Luokituksessa otetaan huomioon henkilön elämänvaihe (perheenjäsen, opiskelija, ammatissa toimiva, eläkeläinen jne.) sekä ammatissa toimivien osalta ammatti ja ammattiasema. Lisäksi luokitusta täydennetään ammatin ja työn luonnetta kuvaavilla jaoilla (toimihenkilö- ja työntekijäjako). Luokitteluperusteena käytetään osittain myös toimialaa ja palkansaajien määrää. |
| sukupuoli | Vipunen-tilastopalvelussa muuttujan arvot ovat mies, nainen, määrittelemätön ja ei tiedossa. |
| tilastovuosi | Vuosi, jota tilasto koskee.
Tilastovuotta kuvaavat tiedot voidaan ilmoittaa summana annetulta ajanjaksolta tai ne voivat kuvata annettua poikkileikkausajankohtaa. Esimerkiksi suoritetuissa tutkinnoissa ilmoitetaan tutkintomäärä kalenterivuoden ajalta, tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoissa ilmoitetaan 20.9. tilanteen mukainen opiskelijamäärä, näyttötutkintoon valmistavassa ja oppisopimuskoulutuksessa kalanterivuoden ajalta ja tutkinnon suorittaneiden pääasiallisessa toiminnassa vuoden viimeisen viikon mukaiset tiedot.
|
| tuloluokka ~ tulodesiili | desiili, johon henkilö sijoittuu veronalaisten vuositulojensa perusteella
Tulodesiilien rajat muodostetaan siten, että tuloja saanut väestö jaetaan kymmeneen yhtä suureen luokkaan veronalaisten vuositulojen perusteella. Pienituloisimpaan tulonsaajien luokkaan (kymmenykseen) kuuluvat ovat tulodesiilissä yksi ja suurituloisimpaan tulonsaajien luokkaan (kymmenykseen) kuuluvat tulodesiilissä kymmenen; loput tulonsaajat ovat tulodesiileissä 2-9. Ilman tuloja olevat muodostavat oman luokan. |
| tutkinnon suoritusvuosi | kalenterivuosi, jona tutkinto on suoritettu |
| tutkintolaji | Vipunen-tilastopalvelussa tutkintolaji tarkentaa koulutusasteeseen liittyvää tietoa erottelemalla lukioiden nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaperusteisen perustutkinnon, näyttötutkintoon perustuvan perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon. |
| äidinkieli | Vipunen-tilastopalvelun tilastoissa äidinkielelle on käytössä eri tarkkuustasolla olevia luokituksia, esimerkiksi 2-kirjaiminen tunnus (ISO 639) tai suppeampi luokitus "suomi" (sis. saame), "ruotsi", "muut kielet" ja "tuntematon". |
