Vipunen-tilastopalvelussa termi "aloittaneet" viittaa seuraaviin: Peruskoulun aloittaneet, joilla tarkoitetaan tilastovuoden ensimmäisen luokan oppilaita. Lukion aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tilastovuonna tulleet kirjoille kyseiseen oppilaitokseen. Ammatillisen koulutuksen aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille tilastovuonna kyseisen oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen tai jotka ovat solmineet oppisopimuksen tilastovuoden aikana. Ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjoittautuneet ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi kyseiseen ammattikorkeakouluun. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjoittautuneet ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun. Yliopistotutkinnon aloittaneet, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjoittautuneet alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi kyseiseen yliopistoon.

Ammatilliseen tutkintoon johtavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämismuodot ovat oppilaitosmuotoinen koulutus ja oppisopimuskoulutus.

Vipunen-tilastopalvelussa ammattikorkeakouluissa järjestettävän koulutuksen koulutustyypit ovat ammattikorkeakoulututkintoon johtava päivätoteutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava monimuototeutus, ammatillinen opettajankoulutus, erikoistumiskoulutus sekä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Ammattiasema kuvaa työllisten asemaa työelämässä. Vipunen-tilastopalvelun tilastoissa käytetty luokitus on palkansaajat ja yrittäjät. Yrittäjät-luokka sisältää myös ne yrittäjien perheenjäsenet, jotka muina kuin palkansaajina työskentelevät yrityksessä. Vipunen-tilastopalvelussa tieto ammattiasemasta perustuu henkilön eläkevakuutustietoihin sekä palkka- ja yrittäjätulon määrään.

Vipunen-tilastopalvelussa asuinkunnalla tarkoitetaan kotikuntalain vuoden lopun tilanteen mukaista kotikuntaa. Kuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamiaan ja sille laissa säädettyjä tehtäviä.

Vipunen-tilastopalvelussa asuinpaikan AVI-alueella tarkoitetaan kotikuntalain vuoden lopun tilanteen mukaisen kotikunnan AVI-aluetta. AVI-alueet (aluehallintovirastojen toiminta-alueet) muodostuvat maakunnista. Aluehallintovirastot edistävät alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla.

Vipunen-tilastopalvelussa ETA-maa tarkoittaa Euroopan talousalueeseen kuuluvia 27 EU-maata ja näiden lisäksi Islantia, Liechtensteinia ja Norjaa. Muuttujan arvot ovat "kyllä" ja "ei".

Vipunen-tilastopalvelussa ikäryhmällä tarkoitetaan ryhmää, johon henkilö kuuluu sen perusteella, mikä hänen ikänsä on tilastovuonna. Tilastoinnissa ikäryhminä käytetään tavallisimmin 5- ja 1-vuotisikäryhmiä (eli yhtäältä esimerkiksi 0–4, 5–9, 10–14-vuotiaat ja toisaalta esimerkiksi 0-, 1-, 2- ja 3-vuotiaat).

Varhaiskasvatus, johon lapsen on sovittu osallistuvan yli viisi (5.01 tai yli) tuntia päivässä ja varhaiskasvatus tapahtuu arkipäivinä.

Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen ELY-alueella tarkoitetaan sen kunnan, jossa tilastoinnin kohteena oleva opiskelu ensisijaisesti tapahtuu tai on tapahtunut, ELY-aluetta. Koulutuksen ELY-alue voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän ELY-alue ja oppilaitoksen ELY-alue. ELY-alueet (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminta-alueet) muodostuvat maakunnista ja maakuntien yhdistelmistä. Keskukset ovat valtion elimiä ja hoitavat entisten työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien ja lääninhallitusten täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä.

Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän AVI-alueella tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan AVI-aluetta.

Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän kielellä tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän lain mukaista kieltä (kun koulutuksen järjestäjä on kunta), koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen ylläpitäjän nk. koulutusluvassa määriteltyä kieltä (kun koulutuksen järjestäjä on muu kuin kunta) tai laissa määriteltyä kieltä (kun koulutuksen järjestäjä on yliopisto). Muuttujan arvot ovat "suomenkielinen", "ruotsinkielinen", "kaksikielinen: pääosin ruotsinkielinen" ja "kaksikielinen: pääosin suomenkielinen".

Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen järjestäjän maakunnalla tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan maakuntaa. Koulutuksen järjestäjän maakunta voi olla eri kuin oppilaitoksen maakunta ja koulutuksen maakunta. Alueiden kehittämistä ja alueiden käytön suunnittelua varten maa jaetaan maakuntiin. Maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

Vipunen-tilastopalvelussa koulutuksen kunnalla tarkoitetaan kuntaa, jossa opiskelu ensisijaisesti tapahtuu tai on tapahtunut.
Koulutuksen kunta voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän kunta ja oppilaitoksen kunta.
Kuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamiaan ja sille laissa säädettyjä tehtäviä.

Opetushallinnon koulutusluokitus 2002, koulutusala.

Opetushallinnon koulutusluokitus 2002, koulutusaste.

Vipunen-tilastopalvelussa koulutuslaji tarkentaa koulutusasteeseen liittyvää tietoa erottelemalla lukioiden nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen (ks. lukiokoulutuksen nuorten/aikuisten koulutus), ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen, ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaperusteisen perustutkinnon, näyttötutkintoon perustuvan perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon (ks. ammatillisen koulutuksen järjestämistapa) sekä erottelemalla edellä mainitut ammatillisen koulutuksen tutkinnot vielä erikseen oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena järjestettyyn (ks. ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto). Vastaavasti yliopistojen tieteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot yhdistetään samaan koulutuslajiin.

Vipunen-tilastopalvelussa termillä koulutussektori viitataan seuraavaan luokitteluun: esi- ja perusopetus, peruskoulukoulutus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus, yliopistokoulutus.

Varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaavat kunnat voivat tuottaa palvelut itse (kunnan tai kuntayhtymän järjestämä) tai hankkia niitä muilta julkisyhteisöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostopalveluna (ostopalvelu, kunnan tai kuntayhtymän järjestämä) tai palvelusetelillä (palveluseteli, kunnan tai kuntayhtymän järjestämä).

Maksun peruste, jota käytetään, kun kunta ei tarjoa maksutonta tai osittain maksutonta varhaiskasvatusta lapsijoukolle, vaan lapsen varhaiskasvatuksesta peritään lapsikohtainen asiakasmaksu.

Koulutus, jota koskevat lait, asetukset ja päätökset valmistelee valtioneuvostolle ja eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriö ja jota koskevia päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita antavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen alaiset viranomaiset. Ks. myös muu kuin opetushallinnon alainen koulutus. Vipunen-tilastopalvelun tilastot sisältävät korkeakoulutuksen osalta vain opetushallinnon alaisen koulutuksen.

Vipunen-tilastopalvelussa termi "opiskelijat" viittaa seuraaviin: Peruskoulun opiskelijat, joilla tarkoitetaan peruskoulun esi- ja perusopetuksen (ml. perusopetuksen lisäopetus eli 10. luokka) 20.9. tilanteen mukaisia oppilaita. Lukion opiskelijat, joilla tarkoitetaan lukion koko oppimäärää tai vastaavaa (EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkinto ja Ahvenanmaan Gymnasieexamen) suorittavia 20.9. tilanteen mukaisia opiskelijoita. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat, joilla tarkoitetaan oppilaitoksissa kirjoilla olevia 20.9. (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) ja kalenterivuonna (näyttötutkintoon valmistava koulutus ja oppisopimuskoulutus) tilanteen mukaisia tutkintoon johtavan ja valmistavan koulutuksen opiskelijoita. Ammattikorkeakouluopiskelijat, joilla tarkoitetaan ammattikorkeakouluissa kirjoilla olevia 20.9. tilanteen mukaisia ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoita. Yliopisto-opiskelijat, joilla tarkoitetaan yliopistoissa kirjoilla olevia 20.9. tilanteen mukaisia alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon sekä erikoislääkärin-, erikoishammaslääkärin- ja erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoita.

Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitoksen ELY-alueella tarkoitetaan oppilaitoksen virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan ELY-aluetta. Oppilaitoksen ELY-alue voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän ELY-alue ja koulutuksen ELY-alue.

Vipunen-tilastopalvelussa oppilaitoksen maakunnalla tarkoitetaan oppilaitoksen virallisen osoitteen mukaisen sijaintipaikan maakuntaa. Oppilaitoksen maakunta voi olla eri kuin koulutuksen järjestäjän maakunta ja koulutuksen maakunta.

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Varhaiskasvatus, johon lapsi osallistuu vain joinain arkipäivinä (ma-pe), ei kaikkina arkipäivinä.

Palvelu, jonka palvelunjärjestäjä hankkii korvausta vastaan oman organisaationsa ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Esimerkiksi kunta voi järjestää varhaiskasvatuspalvelut hankkimalla ne ostopalveluna toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai yksityiseltä varhaiskasvatuksen tuottajalta. 

Vipunen-tilastopalvelussa lukumäärätiedolla tarkoitetaan peruskoulun päättäneitä ja perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita. Tilastovuoden tieto kuvaa henkilön korkeinta viimeisintä tutkintoa. Mikäli henkilöllä on samalla koulutusasteella useita tutkintoja, on näistä valittu viimeksi suoritettu tutkinto. Jos henkilöllä on samalla asteella suoritettuna sekä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto, on näistä valittu ammatillinen tutkinto. Näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta mukana ovat vain koko tutkinnon suorittaneet. Lukumäärätieto ei sisällä sotilasalan tutkinnon eikä ulkomaalaisen tutkinnon suorittajia eikä sellaisten tutkinnon suorittajien tietoja, joilla on puutteellinen henkilötunnus.

Varhaiskasvatus, johon lapsi osallistuu kaikkina arkipäivänä (ma-pe).

Vipunen-tilastopalvelussa pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin (työlliset ja työttömät) ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä voidaan jakaa edelleen alaryhmiin. Vipunen-tilastopalvelussa on käytetty seuraavaa luokittelua: "päätoiminen työllinen", "työllinen opiskelija", "päätoiminen opiskelija", "työtön", "varusmies tai siviilipalvelusmies", "eläkeläinen" (sis. työttömyyseläkkeellä olevat), "muu tai tuntematon" ja "muuttanut maasta". Viimeksi mainittu ei kuulu varsinaiseen pääasiallisen toiminnan luokitteluun.

Vipunen-tilastopalvelussa sosioekonominen asema muodostuu useasta eri luokittelukriteeristä. Luokituksessa otetaan huomioon henkilön elämänvaihe (perheenjäsen, opiskelija, ammatissa toimiva, eläkeläinen jne.) sekä ammatissa toimivien osalta ammatti ja ammattiasema. Lisäksi luokitusta täydennetään ammatin ja työn luonnetta kuvaavilla jaoilla (toimihenkilö- ja työntekijäjako). Luokitteluperusteena käytetään osittain myös toimialaa ja palkansaajien määrää.

Vuosi, jota tilasto koskee. Tilastovuotta kuvaavat tiedot voidaan ilmoittaa summana annetulta ajanjaksolta tai ne voivat kuvata annettua poikkileikkausajankohtaa. Esimerkiksi suoritetuissa tutkinnoissa ilmoitetaan tutkintomäärä kalenterivuoden ajalta, tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoissa ilmoitetaan 20.9. tilanteen mukainen opiskelijamäärä, näyttötutkintoon valmistavassa ja oppisopimuskoulutuksessa kalanterivuoden ajalta ja tutkinnon suorittaneiden pääasiallisessa toiminnassa vuoden viimeisen viikon mukaiset tiedot.

Kielipainotuksella tarkoitetaan varhaiskasvatuksen toimipaikassa järjestettävää, muilla kuin asiointikielillä toteutettua kieleen liittyvää toimintaa, kuten kielikylpyä, kielirikasteista varhaiskasvatusta ja muuta laajamittaista kaksikielistä varhaiskasvatusta. Toimipaikassa voi olla useita kielipainotuksia.

desiili, johon henkilö sijoittuu veronalaisten vuositulojensa perusteella Tulodesiilien rajat muodostetaan siten, että tuloja saanut väestö jaetaan kymmeneen yhtä suureen luokkaan veronalaisten vuositulojen perusteella. Pienituloisimpaan tulonsaajien luokkaan (kymmenykseen) kuuluvat ovat tulodesiilissä yksi ja suurituloisimpaan tulonsaajien luokkaan (kymmenykseen) kuuluvat tulodesiilissä kymmenen; loput tulonsaajat ovat tulodesiileissä 2-9. Ilman tuloja olevat muodostavat oman luokan.

Vipunen-tilastopalvelussa termi "tutkinnot" viittaa seuraaviin: Peruskoulun tutkinnot, joilla tarkoitetaan peruskoulun 9. vuosiluokalta päättötodistuksen saaneita ja erityisessä tutkinnossa peruskoulun oppimäärän suorittaneita. Lukion tutkinnot, joilla tarkoitetaan tilastovuonna suoritettuja ylioppilastutkintoja, kansainvälisiä ylioppilastutkintoja (IB ja Reifeprüfung) sekä Gymnasieexamen-tutkintoja. Ammatillisen koulutuksen tutkinnot, joilla tarkoitetaan tilastovuonna suoritettuja ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammattikorkeakoulun tutkinnot, joilla tarkoitetaan kyseisenä kalenterivuonna (tilastovuosi) suoritettuja ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Yliopiston tutkinnot, joilla tarkoitetaan kyseisenä kalenterivuonna (tilastovuosi) suoritettuja alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja, lisensiaatin- ja tohtorintutkintoja sekä erikoislääkärin-, erikoishammaslääkärin- ja erikoiseläinlääkärin tutkintoja.

Vipunen-tilastopalvelussa termi "uudet opiskelijat" viittaa seuraaviin: Lukiokoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaisia opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille kyseiseen oppilaitokseen tilastovuonna 1.1. ja 20.9. välisenä aikana. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitokseen 1.1. ja 20.9. välisenä aikana. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitokseen 1.1. ja 31.12. välisenä aikana. Oppisopimuskoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat solmineet oppisopimuksen 1.1. ja 31.12. välisenä aikana. Ammattikorkeakoulukoulutuksen (sekä ammattikorkeakoulututkinto että ylempi ammattikorkeakoulututkinto) uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaisia opiskelijoita, jotka ovat ilmoittautuneet 1.1. ja 20.9. välisenä aikana ensimmäistä kertaa läsnä tai poissa olevaksi kyseiseen koulutukseen kyseisessä ammattikorkeakoulussa. Yliopistokoulutuksen uudet opiskelijat, joilla tarkoitetaan tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaisia alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoita, jotka ovat ilmoittautuneet 1.1. ja 20.9. välisenä aikana ensimmäistä kertaa läsnä tai poissa olevaksi kyseiseen yliopistoon.

Varhaiskasvatuksen järjestämismuotoja ovat kunnan tai kuntayhtymän järjestämä varhaiskasvatus, kunnan tai kuntayhtymän ostopalvelu, palveluseteli, yksityisen hoidon tuella järjestetty varhaiskasvatus sekä yksityinen varhaiskasvatus ilman yksityisen hoidon tukea.

Sitoumus, jonka kunta myöntää palveluun oikeutetulle ja jolla kunta sitoutuu korvaamaan kunnan järjestämisvastuulla olevan palvelun kustannukset ulkopuoliselle palveluntuottajalle kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Kunnan myöntämän palvelusetelin avulla asiakas voi itse valita kunnan hyväksymistä yksityisistä palveluntuottajista sen, jonka palveluita hän haluaa varhaiskasvatuksessa käyttää.

Varhaiskasvatuksen toimipaikka on päiväkoti, perhepäiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti, joka sijaitsee yhdessä katuosoitteessa.

Organisaatio tai henkilö, joka järjestää tai tuottaa varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatustoimija voi olla kunta, kuntayhtymä tai yksityinen varhaiskasvatuksen palveluntuottaja. 

Vipunen-tilastopalvelussa koulutusrakennetiedolla tarkoitetaan tilastovuonna Suomessa asuvien 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusta korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan. Henkilön korkein tutkinto määritellään koulutusasteen perusteella. Mikäli henkilöllä on samalla koulutusasteella useita tutkintoja, on näistä valittu viimeksi suoritettu tutkinto. Jos henkilöllä on toisella asteella suoritettuna sekä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto, on näistä valittu ammatillinen tutkinto. Koulutusrakennetieto ei sisällä suoritettuja tutkinnon osia.

Maksun peruste, joka tarkoittaa kunnan yleisellä päätöksellä myönnettyä maksutonta varhaiskasvatusta. Yleinen maksuttomuus koskee yksityisiä palveluntuottajia, jos maksutonta varhaiskasvatusta tarjoava kunta kompensoi yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa huoltajalta perittävän asiakasmaksun kokonaisuudessaan palveluntuottajalle.